maanantai 27. kesäkuuta 2016

Yön eläjä

YÖN ELÄJÄ














Kirjailija:               Kate Thompson
Kääntäjä:              Jaakko Kankaanpää

Takakansiteksti
Neljätoistavuotiaan nuorisorikollisen Bobbyn yksinhuoltajaäiti muuttaa Dublinista maalle Clareen saadakseen poikansa pois huonojen vaikutteiden pauloista. Perhe asettuu taloon, jonka aiempi asukas Lars on selittämättömästi kadonnut. Naapurit kertovat Bobbylle, että talossa on aikoinaan asunut outo lapsi, joka niin ikään on kadonnut jäljettömiin; vanhusten mukaan lapsi oli keijujen tuoma vaihdokas.
Bobby ei välitä. Hän janoaa takaisin kaupungin sykkeeseen, mutta vanhoihin kuvioihin palaaminen ei ole helppoa. Mitä kauemmin hän viettää maalla, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulee siitä, että jotain outoa on tekeillä. Onko talossa tapahtunut murha? Ja kuka tai mikä on se pieni vanha nainen, jonka Bobbyn pikkuväli väittää käyvän talolla öisin?

Yön eläjä on puhutteleva ja pelottavakin nuortenromaani, joka on samalla sekä erittäin ajankohtainen että täydellisen ajaton.

Mielipiteitä
Näin kirjan kirjaston hyllyllä ja niin kuin usein ennenkin, valitsin kirjan sen kannen kuvituksen ja takakansitekstin takia. Tämähän on nuortenkirjaksi luokiteltu, mutta voihan aikuinenkin tämän lukea ja oppia. Ei elämä ole aina helppoa. Ympärillä on nopeasti muuttuva maailma ja oma paikka pitäisi löytää. Maailma on muuttunut nopeasti ja muutos vain jatkuu. Ei ole kyse siitä, pysyykö muutoksessa mukana vai ei. Tässä monimutkaisessa maailmassa nuoren voi olla vaikea löytää itseään. Ja kun ei ole varma itsestään, nuori ottaa mallia muista ja alkaa kokeilemaan rajojaan. Eihän tässä välttämättä mitään pahaa ole, mutta joskus voi käydä huonommin.
Itse pidin kirjasta ja niin kuin monissa muissakin kirjoissa, tämäkin kirja jätti kysymyksiä avoimiksi. Voisin suositella tätä niin nuorille kuin aikuisillekin.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Nuori temppeliherra 3: Viimeinen mittelö

NUORI TEMPPELIHERRA 3: VIIMEINEN MITTELÖ







Takakansiteksti
Tristanilla on vastassaan sekä temppeliherrat että kuninkaankaartilaiset, Mariamia varten on jo pystytetty hirsipuu linnan pihalle. Kaikki oli keastaan väärinkäsitystä, mutta miten selittää se vimmastuneelle leskikuningatar Eleonooralle?
Sankarimme palaavat Englantiin, mutta vielä ei ole aikaa nostaa jalkoja pöydälle. Tristanin, neito Mariamin, Robardin ja Enkeli-koiran täytyy pinnistää itsensä vielä viimeiseen epätoivoiseen yritykseen saattaa Graalin malja turvaan. Eikä se ole ihan helppoa nuolenhaava kyljessä, Sir Hughin miehet kannoilla. Mutta mikä Tristanin syntyperässä on sellaista,että jopa kuningas Richard laskee hänet vihamiehekseen?

Mielipiteitä
Kolmas eli viimeinen kirja tästä sarjasta tuli sitten luettua. Itseasiassa jo pari kuukautta sitten. Ja tässä nyt kun muistelen kirjan tapahtumia, minusta tuntuu että loppu olisi voinut olla hieman pidempi, vähän enemmän vastauksia kysymyksiin. Mutta mitäpä tässä valittamaan. Tristanin syntyperän arvasin jo ensimmäisen kirjan aikana, joten oli suorastaan ärsyttävää odottaa milloin se paljastuisi, mutta oli sitä hetkeä sitten kiva lukeakkin. Pidin erityisesti siitä, miten kirjan hahmoista löytyi Robin Hoodista tuttuja hahmoja. Pidän kirjoista jotka muistuttavat toisiaan tai lainailevat hahmoja, mutta ovat silti hyvin erilaisia. Mukavasti seikkailua, hitusen fantasiaa ja ripaus huumoria.