3. Työssäoppimisviikko

Kolmas viikko meni nopeasti. En saanut tältä viikolta kuvaa, mutta muistin ottaa ystävänpäivä-teemasta kuvan, jonka unohdin viime viikolla ottaa. Tällä hetkellä olen hieman väsynyt ja se johtuu unirytmin lievästä horjahtamisesta. On suorastaan hämmentävää, miten yksi kontaktipäivä pystyi horjuttamaan koko unirytmiäni. Puolentoista tunnin takia tarkkaavaisuuteni on koetuksella, mutta teen silti parhaani. Olenhan minä sentään opiskelun takia jo liki kaksi vuotta toiminut ynirytmiäni vastaan. Vaikutukset alkavat toki jo näkyä, mutta ei sille mitään mahda. Kroppani ei totu kuudelta heräämiseen, mutta hyväksyy sen juuri ja juuri. Onneksi saan työssäoppimisjaksolla nukkua hieman pidempään, niin kuin kehoni on jo pitkään toivonut. Ehkä saan tästä lisää puhtia ja jaksan sitten taas palata kouluelämään ja koulun penkille oppimaan.

Parempi kyva ystävänpäivätervehdyksestä. Vaikka tyyli onkin vahvasti personoitua, se meni silti läpi. Olen siitä hyvin tyytyväinen, vaikkakin iloitsen siitä hiljaa. Sisälläni kasvaa uusia tunteita, kun saan itseäni hieman esille. Se on hiljaisuudelleni ja sosiaaliselle arkuudelleni uusi tunne. En halua näkyä liikaa, mutta kaipaan silti hieman huomiota. Tunnen itseni hyväksytyksi.

Pixlriä pitkästä aikaa

En tiedä mistä kuva sai alkunsa. Aloin vain piirtää ja tadaa. Tällaisen sen aikaan pikapikaa.

Kontaktipäivä

Kontaktipäivä koululla. Kolmannen vuoden opiskelijoilla oli loppuseminaari ja hienoja esityksiä sai olla katsomassa, vaikkakin välillä keskittymiseni herpaantui. Totuin heräämään puoli kahdeksan aikaan ja nyt piti nousta ylös kymmentä vaille kuusi. Vähän on sellainen fiilis, että kroppa kärsii taas vähän aikaa unirytmin sekoamisesta. Rytmi ei heittänyt kuin reilulla puolellatoista tunnilla, mutta se valitettavasti vaikuttaa minuun. Rytmin heiton lisäksi näin jonkinlaista painajaista pari päivää sitten. Aion kirjoittaa unen ylös ja selvittää mitä unessa olleet symbolit merkitsevät. Se ei nimittäin vaikuttanut ihan tavalliselta painajaiselta. Tosin uneni ovat aina sekavia. Tein unisiepparin tuossa vähän ennen joulua, enkä ole sen jälkeen nähnyt painajaisia enkä myöskään painajaisiksi tarkoitettuja oudon huvittavia ja sekavia unia.

Kolmannen vuoden opiskelijoiden pitäessään esityksiään minulla oli välillä vaikeuksia seurata mukana vaikka esitykset olivatkin kiinnostavia. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi keskittymiseni vaeltaa välillä kuin ujeltava tuuli autioiden vuorien huipuilla. Lopputulos kuitenkin oli silmääni miellyttävä. Piirsin hahmon, jonka inspiraationa toimi Assassin's Creed:n assassiini hahmot. Alla olevassa kuvassa näkyy loppuseminaarin aikana aikaansaamani hahmo, mutta aion joko värittää tai varjostaa hahmolle vähän lisää olemusta.

Minusta on parempi tehdä jotain sen sijaan kuin olla tekemättä mitään, vaikka keskittyminen meneillään olevaan aiheeseen laskisikin voi silti saada jotain aikaan. Minulla on paljon opittavaa vaikka olen jo paljon oppinut. Elämä on ikuinen koulutus, josta ei valmistu edes kuollessaan. Mutta oppimisen ei tarvitse olla epämieluisaa, vakavaa, raastavaa, turhauttavaa, jne. Oppimiseen kuuluu myös virheet, sillä niistä oppii yleensä parhaiten.

Ihminen, joka ei omasta mielestään tee virheitä, on tehnyt suurimman virheensä. Sisäisen silmänsä kannattaa avata ja tutkia maailmaa. Jos löydät ongelman, ota askel eteenpäin ja uskalla epäonnistua. Jos teet virheen, kysy itseltäsi, mitä voisit tehdä toisella tavalla. Ihminen ei osaa syntyessään kävellä, se täytyy oppia. Kaikki ovat tuossa vaiheessa epäonnistuneet monta kertaa, mutta nousseet aina pystyyn ja lopulta oppinut kävelemään ja juoksemaan.

Ystävien ja läheisten tuki on myös tärkeä, kun opettelee jotain uutta. Heiltä saa palautetta, joten kuuntele heitä, he saattavat joskus vastata ongelmaasi suoraan ja huomata jotain mitä et itse ole huomannut. Pyri olemaan ennakkoluuloton.

2. Työssäoppmisviikko takana

Inventaario alkaa olemaan valmis ja pääsin suunnittelemaan sisustusta... Hmm, mitenköhän tuota tilaa kutsuisi, ei ihan näyteikkuna, mutta käsitykseni mukaan toimii samankaltaisesti. Tilassa/huoneessa teemat vaihtuvat ja nyt oli jouluteeman purku ja uuden ilmeen luominen pääosin mustan ja valkoisen avulla. Mukaan tuli myös vihreä verhon innoittamana. Yksin ei kuitenkaan koko tilaa tarvinnut pähkäillä, vaan suunnittelin huoneen Marjaana Rekikosken kanssa.

Huoneen lisäksi pääsin pähkäilemään pienimuotoista asetelmaa Cult Design tuotteille. (Kollaasikuvan oikeassa ylänurkkassa)

Perjantaina oli ystävänpäivä mielessä.
Minun piti tehdä yksinkertainen lappunen, jossa lukee Hyvää ystävänpäivää ja näin, mutta... No, se ei riittänyt. Aloin kikkailemaan ja hakemaan värssyjä. En ole vielä kuullut lopullista tuomiota, mutta saatoin personoida tuota hieman liikaa, niin kuin talviale ilmoituslapunkin kanssa kävi. Minusta tuo on kuitenkin hauska ja söötti, vaikkakin hyvin persoonallinen.

PS. Parempi kuva tulossa, mikäli saan sen työpaikalla koneelta tikulleni.

Ensimmäinen työssäoppimisviikko on ohi

Maaliskuun puoliväliin saakka olen Sisustus- ja huonekaluliike Pikku Piirongilla ja ainakin tähän mennessä on ollut mukavaa. Toki hieman hiljaista näin tammikuussa, mutta ainakin olen saanut aikaa tutustua liikkeeseen ja toiminta tapoihin ja rauhallisuus sopii minulle vallan mainiosti.

Tällä viikolla tein inventaario hommia, väsäsin ilmoituksen talvialesta (tietysti sekoittaen omaa tyyliäni hieman mukaan) ja tulipa yhtä valaisintakin tutkittua ja kiinnitettyä kristallit tuohon kattovalaisimeen. En valitettavasti hoksannut/tajunnut ottaa valaisimesta kuvaa, joten sitä nyt ei sitten ole.

Tiivistetysti, mukava viikko ja seuraavaa alan odottamaan.

Nuori temppeliherra 1: Graalin vartija

NUORI TEMPPELIHERRA 1: GRAALIN VARTIJA

• Kirjailija:Michael P. Spradlin
• • Kääntäjä:Aila Herronen
  • 
    

Takakansiteksti
Orpo Tristan kasvaa munkkien hoivissa tietämättä mitään syntyperästään. Eräänä päivänä luostariin pysähtyy lepäämään joukko temppeliritareita. Miehet ovat matkalla pyhään maahan taistelemaan kuningas Richard Leijonamielen joukoissa. Rohkeudellaan nuorukainen tekee vaikutuksen temppeliritarijoukon johtajaan Sir Thomasiin. Tristan hyppii riemusta saadessaan tilaisuuden nähdä maailmaa. Perillä hän tutustuu itse kuningas Richardiin. Tämä antaa nuorukaiselle vaarallisen tehtävän: Tristanin on kuljetettava pyhä Graalin malja takaisin Englantiin. Edessä on seikkailu Jerusalemista läpi keskiaikaisen Euroopan. Vaaroilta ei voi välttyä. Onneksi nuorukainen kohtaa matkalla uusia ystäviä: Robard Hoden ja saraseenitytön nimeltä Maryam. Graalin vartija on avaus jännittävään Nuori temppeliherra -trilogiaan. Kirjailija Michael P. Spradlin asuu Michiganissa, Yhdysvalloissa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Graalin vartija on hänen neljäs kirjansa.

Mielipiteitä
Lyhyesti voisin sanoa, että pidin tästä kirjasta, mutta kerron vähän enemmän mielipiteitäni. Graalin vartija on ensimmöinen osa Nuori temppeliherra -trilogiasta. Mielestäni tarina lähti hyvin liikkeelle. Pidän siitä, että kolmen porukasta yksi on tyttö ja vahva sellainen. Tytöt eivät ole niin heikkoja kuin voisi luulla. On tyttöjä, jotka voittavat pojat mennen tullen vaikkapa esim. korkeushypyssä. Itse olen hyvä juoksemaan, en ehkä pikajuoksia ja nopeiden spurttien ystävä, mutta pitkän matkan juoksussa olin ala-asteella parhaiden juoksussa ja ala-asteella kuudennella luokalla hyppäsin 3 metriä ja vähän päälle. Eikä minua turhaan sanottu apinaksi, sillä moni poikakin jäi nuolemaan näppejään, kun minä kiipesin ja killuin milloin mistäkin kiipeilytelineillä ja joskus myös puissa. Tyttöjä ei siis kannata aliarvioida.   En halua paljastaa juonta enempää kuin takakansiteksti paljastaa, joten tämä onkin sitten tässä. Otan seuraavan kirjan käsiteltäväksi toivoen tunnelman tiivistymistä ja yllättäviä juonenkäänteitä.

Vihdoin kunnolla lunta

Nyt on lunta maassa, tosin suurin osa tuli jo eilen, mutta tänään tuli vielä vähän lisää.
Mukavaa aloittaa työssäoppimisjakso tällä säällä. Ulkona on valoisampaa eikä pakkanen pure niin kovasti, mutta kun kilometrin verran tarpoo hangessa ja odottelee bussin tuloa pysäkillä kymmenisen minuuttia kovassa tuiskussa, toivoisi ainakin naamalleen jotain suojaa. Naama on ollut hivenen jäässä, mutta muuten on meinannut tulla hiki pintaan kävellessä.

Akinator

Elämä on pettymyksiä täynnä.

Kuvaa jonkin verran fiilistäni.(Liittyy Akinatoriin)

Tällä kertaa pettymykseni on Akinator, joka ei älynnyt ketä ajattelin. Ajattelin tietenkin BlackSoulia eli itseäni, mutta 32 kysymyksen jälkeen Akinatorilta tuli vain vastaus "I think of: Nothing."

Toisella kerralla tuli vastaus "I think of: A guy who gamles on everything. A smart ruy who answers randomly."

Se ei ollut vieläkään se vastaus jonka halusin, joten kokeilin vielä kolmannen kerran. Tällä kertaa Akinator mitä ilmeisemmin sekosi sillä 12:nnen kysymyksen jälkeen Akinatorin puhekupla oli tyhjä samoin kuin vastaus kohdatkin.

Minua ei siis Akinatorista löydy, mutta ei se mitään sillä olen aina ollut vaikea tapaus. Kannattaa itse kokeilla ja toivoa että Akinator löytää ajattelemasi henkilön. Linkki Akinatoriin löytyy alta, Onnea matkaan.

http://en.akinator.com/

Hyvää uutta vuotta

Hyvää uutta vuotta kaikille.
En ole ehtinyt enkä jaksanut piirtää mitään vaikka ensin jotain kuvaa ajattelinkin.
Unirytmini on ollut täysin sekaisin jo kolmisen viikkoa, mistä johtuen en ole saanut aikaan juuri mitään. Pelkkään nukahtamiseenkin menee ainakin tunti. Rytmin korjaamiseen menee aikaa ja se sekoaa helposti ainakin minulla. Rytmin tasaamisen yrittäminen aiheuttaa minussa myös outoa uupumusta, kehoni siis rasittuu muutoksista.
Blogi jää siis toiseksi. En tiedä milloin saan rytmin tasoittumaan mutta yritän nyt olla miettimättä blogiani ja keskityn enemmän terveyteeni.