Menee yli hilseen

Matikan etätehtävänä piti laskea näiden kolmiulotteisten kappaleiden tilavuudet. Kappaleet ovat pohjapinta-alaltaan 1m x 1m ja 1m korkeita. Kappaleiden pinta-alojen laskeminen oli vapaaehtoista. Järki ja kärsivällisyys eivät kuitenkaan vieneet pitkälle ja muutaman tunnin ärsyyntymisen jälkeen meni totaalisesti hermot. En tiedä loinko matikkahirviön tai jonkin pääni sisään, mutta tästä ei vain tullut muuta kuin hulluksi.

SketchUpilla kappaleen tilavuuden saa helposti, mutta en tajua miten tilavuuden saa selville laskemalla.

SketchUpilla sain vastaukset: 1. 1,5m^3 2. 1,25m^3 3. 0,5m^3 4. 0,75m^3 5. 1m^3

ja tajusinpa tunnilla, että että tuon kuution pinta-alankin merkitsin puoliunessa väärin. Hyvä minä. Sehän on tietenkin 6m^2 eikä mikään 2m^2.



En voi kuin todeta, että nyt ei pieni ihminen tajua enää mistään mitään ja alkaa epäillä onko ihan perus matikkakin hukkumassa mielen syövereistä johonkin.

Ja sitten kun ei enää pysty keskittymään ja menee vain enemmän solmuun, päättää että nyt loppu. Se oli siinä. Niin tajuaa ettei PowerPointin liittäminen blogiin ole enää ihan tuoreessa muistissa. Ja siinäkin menee sitten aikaa ja hermot. Ja tämän jälkeen tajuaa että on koko ajan tehnyt oikeita asioita, mutta ehkä olisi kannattanut laittaa se upotus koodi, tai mikä lie, HTML tilassa niin olisi taas hermoja säästetty.

Ja loppuun totean, että minun on ehkä parempi olla siellä tunnilla ja opettaja höpöttää mitä höpöttää, ainakin opettaja on perillä asioista ja minä voin keskittyä siihen oppimiseen hermojen menettämisen sijasta.

Kuva

Pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa tuli piirreltyä koneella. Olen kaivannut tätä, mutta aikaa ei oikein ole ollut. Väsymys on painanut ja jaksaminen on ollut hieman kortilla.

En osaa selittää, mikä piirtämisessä on niin hienoa ja ehkä hieman terapeuttistakin. Toiset piirtää, toiset soittaa, joku urheilee... Kuka mitäkin. On kiva luoda jotain omasta päästään. Aina kaikki ei mene niin kuin toivoisi, mutta ilman ongelmia ei tule ratkaisuja. Ja onnistumisen tunne on mitä mahtavin, kun saa tuloksen joka tyydyttää silmää.

Näyttötyö

Taas tuli yksi näyttö tehtyä. Näyteikkunat eivät ole ihan niin kamalia kuin olen joskus ajatellut. Näyteikkunoissakin on toki eroja. Tämä näyteikkuna oli yllättävän kiva, vaikkakin myös haastava.
 




Pari huomautusta, joita esityksessä ei tule esille, mutta haluan ne silti mainita.
   Mood Board. Näyteikkunan henki olisi leikkisä, jotain punaista, jotain valkoista ja sitä rataa.
   Sitten nimilappu. Olen suunnitellut koko lapun alusta loppuun. Olen tehnyt musta harmaan taustan itse ja tausta on sellainen, että se voisi olla vaikka käyntikortissani. Tekstityylinkin suunnittelisin mielelläni itse, mutta en ainakaan toistaiseksi tiedä, miten tekstityylejä voisi itse luoda.
   Laatikon maailma. Valkoiseen laatikkoon rakentamani maailma oli näyteikkunan onnistunein osa ja siksi se sopi hienosti myös omaksi erilliseksi kuvakseen. Laatikossa näkyy Satulinnan henki, jonka yksi tärkeä piirre on leikkisyys.
 
Haluan myös huomauttaa, että kaikki esityksessä käyttämäni kuvat eivät ole itse ottamiani.
Linkkejä kuviin löytyy alta:
Joulutontut
Joulukuusi
Lumiukko
Kuusi ja pallot
Kynttilät (puna / valko / harmaa)
Joulukranssi
Tonttutytöt

Yksi kynttiläasetelma kuva on Satulinnan Facebook sivulta.

Viimeistä viedään

Viimeisellä viikolla laitettiin hösseliksi ja saatiin Joulumaailma avattua keskiviikkona.

Alla olevat kolme kuvaa ovat Joulumaailman lasten nurkkauksesta, jonka rakensin yhteistyössä toisen harjoittelijan kanssa. Lasten nurkkauksessa lapset saavat kuluttaa aikaansa aikuisten kiertäessä kauppaa. Lapset voivat leikkiä leluilla, piirtää ja kirjoittaa kirjeen Joulupukille.

Viimeinen päivä kului rennolla meiningillä nopeasti. Askartelin jotain tällaista outoa... Valmiiksi asti en niitä ehtinyt tekemään, niistä nimittäin puuttuvat kepit. En osaa nimetä näitä, mutta jotain naamioita nämä taitavat olla. Tällaista voi pitää esimerkiksi kuvassa, josta haluaa tehdä hupsun.

Joulu tulossa

Niin se aika vaan vierii ja kohta on joulukin ovella. Satulinnassa on meneillään joulumaailman rakentaminen. Hieman iskee tonttu fiilistä silloin tällön kun kaikkien joulutuotteiden keskellä pyörii.

Eikä joulu ole joulu ilman suklaata. Kuvassa olevat suklaat ovat jotain kahviin laitettavia ja näistä sain nippuja taiteilla suurimman osan yhdestä päivästäni.

Läppäri is back

Läppärini tuli vihdoin huollosta viikonloppuna ja tässähän sitä puuhaa on sitten riittänyt. Läppärillä kun ei ole mitään, ei yhtään mitään. En saanut talteen kaikkia mitä koneellani oli, muun muassa osa kuvista. En tiedä mitä kuvia olen menettänyt, sillä en muista mitä kuvia niihin useaan sataan siirrettyyn kuvaan sisältyi, mutta luku näytti pienemmältä mitä muistan luvusta, jota katselin siirtäessäni kuvia koneelle.

Tämähän on kuin uudella koneella aloittaisi, vaikka se onkin se sama. Olen yrittänyt muistella mitä kaikkea minulla oli tällä koneella. Mitä pitäisi ladata ja mistä? Muistitikulta yritän tonkia kaiken mahdollisen ja siirtää tarpeellisen koneelle, mutta siirtely ja järjestely ottaa oman aikansa.

Vaikka sain läppärin vihdoin käsiini, on tässä hommaa jonksikin aikaa. Työssäoppimispäiväkirjakin menee toistaiseksi paperi versiona, mutta yritän jotain kirjoittaa tännekin.

Satulinna

Työssäoppimisviikko, jos toinenkin, on ehtinyt tulla ja mennä, ja vasta nyt kirjoitan siitä ensimmäistä kertaa. Tämän muutaman viikon aikana on tapahtunut vähän kaikenlaista, kivoja asioita, ei niin kivoja asioita, ja sitten vielä sellaista jota olen pelännyt niin kauan kuin jaksan muistaa.

En ole pystynyt täällä kirjoittelemaan työssäoppimisjaksostani, koska tietokoneeni päätti ruveta temppuilemaan juuri kun sitä vähiten toivoi. Kirjoittelen myöhemmin ensimmäisistä työssäoppimisviikoistani. Toivottavasti saan koneeni huollosta lähiviikkojen aikana. Konetta odotellessani kirjoitan kännykällä. Kuvia en kuitenkaan saa liitettyä.

Olen ollut Satulinnassa enkä ole vielä ehtinyt kyllästyä. Jos on pari päivää poissa, on jokin tuote todennäköisesti vaihtanut paikkaansa tai sitten on tullut uusia tuotteita. 

Tällä viikolla on tullut jouluaiheisia tuotteita ja niitä olenkin saanut urakalla hinnoitella ja ihmetellä. En malta odottaa Joulumaan rakentamisen aloittamista ja sitä kun se avataan. Minulla joulutunnelma ja -mieli ei ole ihan kohdillaan, mutta teen silti parhaani. Jos hommasta menee maku ja harteita painava kivi alkaa muodostua vuoreksi, otan suosiolla hieman pakkia.

On vaikeaa virittäytyä joulutunnelmaan kun odottaa Halloweeniä. On ihan kiva kun voi luvan kanssa heittäytyä pelottavaksi, mutta Halloween ei ole minulle vain pelottelu päivä, se on paljon muutakin. Halloweeninä osoitan kunnioitusta kaikkia edesmenneitä kohtaan ja erityisesti läheisiäni, jotka olen menettänyt.

Vaikka Halloween on lähempänä ja minulle hyvin tärkeä, yritän miettiä joulun tunnelmaa enemmän. Jouluisia tuotteita hinnoitellessani olen ruvennut miettimään, mitä lahjoja voisin tänä vuonna antaa läheisilleni ja näin pyrin pääsemään joulun makuun. Ehkä se joulukin sieltä hiipii esiin pikkuhiljaa.